Aleksi Rinne, Kuhmon yhteislukio, helmikuu 2011
aleksi.rinne@kailu.fi
0447970990
Biologian, maantieteen ja terveystiedon tuntiopettaja, vararehtori ja rehtoria avustava opettaja.

Aloittelevan virtuaaliopen mietteitä...


Lähtökohdat
Valmistuin Jyväskylän yliopistosta keväällä 2009 biologian ja maantieteen opettajaksi. Pääsin syksyllä Kuhmon yhteislukioon opettamaan näitä aineita ja lisäksi terveystietoa, jonka aineopinnot suoritan loppuun kevääseen 2011 mennessä verkko-opintoina. Lähtökohtana yliopistokoulutuksen jälkeen oli se, että osasi jotenkuten käyttää Powerpointia ja hallitsi kymmensormijärjestelmän. Tätä pidin varsin asiallisena ATK-osaamisena. En sentään ollut riippuvainen muovikalvoista ja piirtoheittimestä...

Erikoista on se, ettei kerrassaan mitään seuraavaksi tulevista asioista mainittu, siis edes mainittu, opettajankoulutuksessa, jonka suoritin lukuvuonna 2008-2009 jyväskylän yliopistossa. Kertooko se jostain opettajankoulutuksen jälkeenjääneisyydestä?

Työn alkaminen
Ensimmäiset jaksot meni PP-esityksillä tai piirto-ohjelmalla laadituilla mind-mapeilla, joita sitten raapustin taululle. Muuta mediaa hyödynsin satunnaisesti näyttämällä koululle kertyneitä opetusvideoita tai hakemalla spontaanisti google-kuvahaulla aiheeseen liittyvää kuvaa kesken opetuksen. Alusta saakka tosin huomasin koulumme erinomaiset tietotekniset mahdollisuudet, sillä opiskelijoille voi jaka langattomassa verkossa toimivat kannettavat tietokoneet, joita he sitten hyödynsivät aineistonhaussa erilaisiin ryhmätöihin.

Aloitin syksyllä 2009 Isoverstaan kouluttajakoulutuksen, missä ensimmäisenä ahdisti futuristisen oloinen teknisyys. Jaa... ikään kuin luokassa olevan laitevaihtimen käytössä ei olisi tarpeeksi liikkuvia osia, otetaan rinnalle vielä wirecast ja siihen liittyvät näkymienvaihdokset kesken oppitunnin. Aloin kuitenkin testailemaan wirecastia keväällä 2010 ja edelleen syksyllä, mutten ollut pohjattoman tyytyväinen sen käyttöön. Aloittelevan opettajan kannalta oli raivostuttavaa lisätä oppitunnin AIKANA huomioitavien asioiden määrää, eli milloin näkyy opettaja ja taulu, milloin tietokoneella oleva esitys. Ninpä tallenteilla saattoi olla pitkiä pätkiä sitä, että huidon kohti dataprojektorin syöttämää kuvaa, joka ei kuitenkaan näy itse tallenteessa. Tai vastaavasti pelkkä tietokonenäkymä on tallennettu silloinkin kuin tarkennan jotain taululle piirtämällä. Syksyllä kupin kaatoi nurin muutamana perättäisenä kertana tapahtunut tiedonsiirtovirhe oletettavasti nettiyhteyden katkeillessa. Kun siirsi tiedostoa isoverstaan palvelimelle, siirron katkettua tiedostokin katosi samalla - siis opettajan omalta tietokoneeltakin! Lisäksi opiskelijat ovat sanoneet, ettei ole saaneet tallenteita avattua isoverstaan sivulla, vaikka salasana on varmasti oikein. En tiedä johtuiko väärästä nettiselaimesta tai jostain ihme palomuurista, mutta näiden yhteissummana olen hetken antanut tallenteiden teon odottaa parempaa ajankohtaa.

Huomasin, että tietotekniikan avulla voi tehdä paljon muutakin, mikä ei alleviivaa opettajakeskeisyyttä.
Kaikki seuraavaksi kuvatut menetelmät ovat tulleet tavalla tai toisella esiin kouluttajakoulutuksessa.
Otin laajemmin käyttöön wikispaces-ympäristöt vähitellen jokaiselle kurssille. Yksistään se on hieman orpo, mutta yhdistettynä muihin ilmaispalveluihin, saa aikaan varsin messeviä kokonaisuuksia.

Esimerkiksi terveystiedon 2. kurssi, jota pidin juuri ensimmäistä kertaa sai melko paljon uutta väriä eri ilmaisohjelmien yhdistelyillä: http://terveystieto2.wikispaces.com/
Siirsin sinne www.prezi.com -ilmaisohjelmalla tekemäni esitykset, jotka ovat mielestäni hienompia kuin pp-esitykset ja varsinkin youtube-videoiden upotus on esimerkillisen helppoa (kopioi videon osoitteen, liittää alustaan ja hups - video on upotettuna).

Sain täysin uutta virtaa oppituntien suunnitteluun, kun otin opiskelijat mukaan tietotekniikkaan. "riippuvuustarinat" -kohdassa opiskelijat tekivät ryhmissä yhteiskirjoittamalla www.piratepad.com ohjelmalla fiktiiviset riippuvuustarinat ja niiden jatkot ja loppupohdinnat. Opiskelijat tuntuivat olevan ihmeissään niin yksinkertaisen yhteiskirjoittamisohjelman mahdollisuuksista.

Myöhemmin he tekivät itse prezillä ryhmätyöt liikunnan vaaroista. T'ässä huvittavaa oli se, että itse en onnistunut saamaan käyttöön yhteiskirjoittamistilaa prezillä, vaikka yritin sitä tunteroisen verran. Jätin sen pois ohjeistuksesta enkä maininnut tällaista mahdollisuutta sanallakaan. Kuitenkin kierrellessäni luokassa huomasin, että opiskelijat itse olivat itse luoneet jakolinkin, liittäneet sen kurssin wikisivulle ja sitä kautta toisetkin ryhmäläiset pääsivät samaan prezi esitykseen muokkaajiksi reaaliaikaisesti! Ns. e-open ei koskaan tule aliarvioida opiskelijoiden tietoteknisiä taitoja, näköjään...

Olen laatinut yleiseen käyttöön, ennen kaikkea opiskelijoilleni ohjeistuksen erilaisten ilmaisohjelmien käyttöön ja niiden yhteiskäyttöön wiki-sivuston kanssa. Tästä pääset tutustumaan ohjeisiin, toivottavasti saat niistä jotain hyötyä irti: www.nettivekottimet.wikispaces.com

Poistaako tietoteknisyys kokeellisuuden? päinvastoin
Toinen esimerkki on bi1 kurssilta, jolla samoin on prezi -esitykset, mutta siinä otin laajemmin käyttöön google docsin mahdollisuuksia.
http://kuhmobi1.wikispaces.com/
Siinä on alkusivulla ohjeistus ryhmätyölle, mitä en nyt teettänyt, mutta katsoo sitten myöhemmin...

Kuten jo mainitsin, kouluttajakoulutuksessa ahdisti tietoteknisyys ja pelkäsin kaikenlaisen käsillä tekemisen ja kokeellisuuden katoavan sen myötä, kun youtube-videoiden upotus esityksiin helpottuu jne. Google docs mahdollistaa kokeellisuuden ja sen tulosten helpomman analysoinnin. Opiskelijat voivat täyttää excel-tyylistä taulukkoa yhtäaikaisesti eri tietokoneilla. Taulukkoon tekemäni kaavat laskevat automaattisesti kymmenen eri koeasetelman parametrit, kuten keskiarvon, ja piirtää samanaikaisesti tulosten mukaisia kuvaajia alalaitaan. Viime vuonna, jolloin ryhmät kirjailivat vastaavia tuloksia opettajan tietokoneella olevaan taulukkoon, aikaa tärvääntyi moninkertaisesti samalla kuin suurin osa luokasta istui toimettomana yhden ryhmäläisen kirjatessa tuloksia kerrallaan. Nyt kaikilla oli tekemistä ja aikaa jäi tulosten tarkasteluun, joka biologiassa on itse puuhailua tärkeämpää. Soveltunee muillakin kursseilla tutkimustulosten keräämiseen ja analysointiin.

Toisessa kokeessa tutkimme tutkimusmenetelmää. "populaatiokoon arviointi"- kohdassa hyödynsimme docsia yhdessä käsillä tekemisen kanssa. Pystyimme testaamaan tutkimusmenetelmän tarkkuutta arvioimalla kaavan avulla useamman kerran läjässä olevien herneiden lukumäärän ja vertaamalla sitä todelliseen (laskettuun) herneiden lukumäärään. Opetajana pystyin heijastamaan docsin taulukon reaaliaikaisesti taululle samalla kuin analysoimme tuloksia. Uskoisin, että docs mahdollistaa paljon esim. fysiikan ja kemian oppilastöissä, joissa on monta kirjattavaa asiaa.

Tulevalla terveystiedon tutkimuskurssilla lähden hyödyntämään google docsin lomakkeita tiedonkeruussa.

Pohdintaa "e-opeksi" kasvamisesta
Tietotekniikka on tullut ensin yhteiskuntaan ja yrityksiin ja se tulee kouluihin sitä kautta. Opettajat kokevat asian monesti päinvastoin: miksi meidän tulee alkaa kikkailla tietotekniikan avulla? Vaikka opettaja menee miten pitkälle tahansa lukiossa, yritykset ovat edelleen pidemmällä, uskallan väittää. Kehitys tuntuu perin ahdistavalta, jos se ajaa takaapäin ohi ja joutuu rimpuilemaan sen perässä. Jos sen sijaan oma-aloitteisesti kehittää itseään ja keskittyy tärkeinä pitämiinsä asioihin, tekniikka näyttäytyy työtä rikastuttavana ja mahdollisuuksia avaamana välineenä. Jos aikaa ja intoa on, netti on täynnä uusia mahdollisuuksia: blogit, google earth, dabbleboard ym. Jokaiselle löytyy varmasti jotain.

Miksi opettajan pitäisi alkaa ottaa eri tietotekniikan välineitä käyttöön? Mikäli opettaa lukiossa tai peruskoulussa, on hyvä kysyä, kuka opettaa lukio- ja perusopetuslaissa vaaditut "taidot" ja mitä ne taidot ovat? Voiko ne ulkoistaa taito- ja taideaineiden opettajille, muut keskittyy rautaisen teorian jakamiseen liitu kädessä? Opetussuunnitelmassa todetaan, että "Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin" ja sama kuuluu myös aihekokonaisuuksiin. Tieto- ja viestintätekniikkaa ei voida ulkoistaa kouluissa jollekin. Kaikissa lukioissa ei ole olemassa ATK:ta oppiaineina ja vaikka olisi, se ei ole pakollista. ATK-kurssien taakse ei voi siis piiloutua.

Toinen pohdinnan arvoinen aihe on se, mitä tietotekniikalla halutaan opettaa: opetammeko maksullisten tekstinkäsittely- tai esitysohjelmien käyttöä (Officella) vai opetammeko tekstinkäsittely- ja esitystaitoja? Nämä ovat kaksi eri asiaa. Eihän autokoulussakaan opeteta Toyota Avensista, vaan ajamista. Kaikki edellä annetut esimerkit ovat laadittu ilmaisohjelmilla. Jos koulullamme vielä olisi linux- käyttöjärjestelmä, mikään opetuksen suunnittelussa tai opetuksen toteuttamisessa ei vaatisi lisenssimaksuja joillekin monikansallisille yrityksille...

Tietoteknikan pedagoginen hyöty?
Opetusmateriaalin tallentaminen verkkoon opiskelijoiden kertauksen tueksi on luultavasti edes joillekin avuksi. Yhteiskirjoittaminen ja esitysten yhteinen luominen eri tietokoneilla lienee tätä päivää. Annan ryhmälle aiheen, vaadin ryhmiä tekemään sisäisen työnjaon ja katson henkisenä tukena vierestä miten asiat etenevät. Lyhyt tiedonhaku kukin omasta sektoristaan sitten yhteiskirjoittaminen tai esityksen luominen yhteisesti ja kokonaisuuden tarkastelu ennen esittämistä. Ryhmätyön voi nykyvälineillä yhtä hyvin ulkoistaa kouluajan ulkopuolelle ja kukin työstää sitä silloin kuin huvittaa. Ei esim. Nokian monikansalliset tiimitkään matkusta kokoon viikottain olka olkaa vasten tuhertamaan jollekin A2-koon fläppitaululle, vaan kaikki hoituu etänä tietotekniikan mahdollistamana.

Arviointiin tulee mielestäni uusia mahdollisuuksia, sillä mitä enemmän näkee ja seuraa opiskelijoiden työskentelemistä, sitä enemmän voi löytää eväitä arviointiin. Luennoivan opetuksen aikainen ajatustoiminnan mittaaminen on haastavaa, jolloin arviointi rajoittuu lähinnä kurssikokeisiin...

Keskeisenä pidän tiedonhakua, tiedon analysointia (niin kokeellisissa tutkimuksissa kuin lähdekritiikkiä), "uuden" tiedon luomista ja monipuolisia työtapoja. Nämä kaikki helpottuvat ja jäsentyvät virtuaalimaailman avulla ja kaikenlisäksi ilmaiseksi. Miksi ihmeessä niitä ei siis hyödyntäisi?

Ajankäytöllisesti tietotekniikka ei ole vienyt yöunia. Päinvastoin. Olen alusta asti rimpuillut vimmatusti, jotta kaikki työmäärä mahtuisi ns. virka-ajan sisään. Silloin kun ei mahdu, lähden seuraavina päivinä aiemmin pois. Viikonloppuisin tai lomilla en tee töitä. Wikisivujen ei tarvitse olla täydellisiä ensimmäsellä kerralla enkä aio tehdä kerrassaan mitään niiden visuaalisuuden parantamiseksi, sillä pitäisin sitä ajanhukkana. Eräs erikoisuus taitaa olla se, että tietotekniikka jää minulla hyvin pitkälle työpaikalle - en kuulu facebookiin sun muihin enkä edes omista televisiota...